Joskus tahtoisit vain kadota maan alle. Tai muuttua savuksi ilmaan. Tänään toivoin omistavani takin, jonka avulla tulisi näkymättömäksi. Olisin saanut rauhassa käydä vaatekaupat läpi tuskastumatta. Tänään tuskastuin, nolostuin ja häpesin itseäni. Tahdoin vain pois, takaisin kummitädin auton suojiin. Pois ihmismassan seasta. Pois pukukopeissa olevien peilien kuvajaisista.

Täällä sain vihdoin hengittää rauhassa ja sain istahtaa ja venytellä rasittuneita jalkojani.
Haluaisin olla ostareissa ja kaupungilla se tyttö jota pojat katsovat pitkään ja kääntävät päänsä mun kulkiessa ohi. Kai se on sitä, etten koskaan saa vastakkaisten sukupuolten huomiota. Ehkä asia muuttuu joskus. En silti halua liiallista huomiota, sehän menisi jo liian ahdistavaksi. Mutta taidan jatkaa nyt muiden "hommien" parissa.

See u next time